Mitä, renkaiden standardointi? Mutta sehän on itsestään selvää, vaan onko?
Renkaisiin liittyy paljon sääntelyä ja ohjeistusta, Suomessa tieliikennelaista ja Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä lähtien. Standardit toimivat usein näiden jatkeena ja taustalla, käytännönläheisinä työkaluina varmistamaan esimerkiksi renkaiden turvallisuutta yhteismitallisten testausmenetelmien avulla.
Rengaskoko on varmasti ensimmäinen kysymys, johon useimmin törmäämme. Sitten tulevat moninaiset merkinnät ja symbolit. Maailman laajuinen kauppa, erilaiset ilmasto-olosuhteet ja kova kilpailu markkinoilla. Materiaalit ja kierrätys, eri ajoneuvoluokkien ja -tyyppien erilaiset vaatimukset – sähköautot mukaan lukien – miten tätä kaikkea voi hallita? Pala kerrallaan, ja niin että osista syntyy toimiva ja järkevä kokonaisuus, erilaisiin tarpeisiin.
Kansainvälisellä ISO-standardointijärjestöllä on tekninen komitea asiantuntijoineen, joka vastaa renkaiden, vanteiden ja venttiileiden standardoinnista – ISO/TC 31 Tyres, rims and valves. Komitealla on useita eri ajoneuvoluokkien mukaisia alakomiteoita ja työryhmiä aihepiirien mukaisesti, esimerkiksi rengasmeluun, RFID-tekniikkaan ja lumi- ja jääpitoon liittyen.
Suomi on aktiivisesti mukana eri työryhmissä, ja vastaa erityisesti juuri lumi- ja jääpitoon liittyvistä standardeista eli ISO/TC 31/WG 8 -työryhmän Methods for measuring snow and ice grip performance puheenjohtajuudesta ja sihteeristöstä; Mikko Liukkula/Nokian Tyres ja Hille Reiman/Kemesta. Tämä työryhmä päivittää parhaillaan standardia (2016) ISO 18106 Passenger car, commercial vehicle, truck and bus tyres – Methods for measuring snow grip performance – Loaded tyres, joka on tulossa kansalliselle lausuntokierrokselle marras-joulukuussa 2024.
Renkaiden standardointi kuuluu Suomessa Kemestan standardointiryhmälle SR 015 Kumi. Kansainvälisen ISO/TC 31-komitean puheenjohtajana toimii Mr. Brad Rump ja sihteeristöstä vastaa American National Standards Institute, ANSI.