Vastuut ilman kansallista ryhmää

Biokaasu

Kansainvälinen tekninen komitea ISO/TC 255, joka käsittelee biokaasun standardointia, perustettiin vuonna 2010. Sihteeristöä hoitaa Kiina. Komitea on nyt aktivoitunut ja valmistelee standardia biokaasuun liittyvistä termeistä ja luokituksista, jotka koskevat mm. biokaasutuotannon anaerobista mädätystä, biomassan kaasutusta, energian tuottamista biomassalähteistä ja biokaasun hyödyntämiseen liittyviä turvallisuus- ja ympäristönäkökantoja sekä suorituskykyä. Suomi toimii vielä tarkkailijajäsenenä (Observer) ISO/TC 255:ssä.

Työn merkittävyys ja tavoitteet
Biokaasun tuotanto ja käyttö liittyvät kiinteästi menossa oleviin ilmasto-, luonnonvarojen riittävyys- ja jätteidenhyödyntämishankkeisiin. Asia on siis tärkeä, ja sekä käsitteistön, laitteiden että tuotteiden standardointi auttaa edistämään alan kehittymistä.

Vaikuttavuus ja merkitys kilpailukyvylle
Suomessa panostetaan vahvasti Cleantech-hankkeisiin. Biokaasun voidaan katsoa kuuluvan tähän kokonaisuuteen. On tärkeää, että suomalaiset yritykset pääsevät mukaan kansainvälisiin toimintoihin ja varmistavat siten asemansa maailmanmarkkinoilla ja kilpailukykynsä. Standardointiin osallistuminen on yksi väylä tähän.

Toimialan standardoinnin nimellinen kansallinen vastuukomitea, joka ei ole ollut vielä aktiivinen:

• Kemesta 16 – Biokaasu

Biomimetiikka

Biomimetiikan standardoinnista vastaa tekninen komitea ISO/TC 266 Biomimetics , joka perustettiin vuonna 2012. Kyseessä on luonnon materiaalien, rakenteiden ja toimintojen soveltaminen hyötykäyttöön. Aiheesta tehdään runsaasti tutkimusta ympäri maailmaa erityisesti yliopistoissa. Suomi toimii tarkkailijajäsenenä (Observer) ISO/TC 266:ssa.

Vaikka luonnon jäljittelemistä on tapahtunut kautta aikojen, ilmiöiden tekninen selvittäminen on mahdollista vasta nykytekniikan avulla. Erityisesti nanotekniikan kehittyminen antaa uusia soveltamismahdollisuuksia alalle. Käsitteistön ja terminologian standardointi on ensimmäinen askel, jotta ala puhuisi samaa kieltä.

ISO/TC 266:n työ on käynnissä, ja erityisesti Saksassa ja Japanissa aiheesta on tehty runsaasti tutkimusta. Myös Suomessa yliopistot ovat järjestäneet aiheesta kursseja. On tärkeää olla mukana uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa, jotta Suomen teollisuus pysyisi mukana kansainvälisessä kilpailussa tai voisi olla siinä jopa edelläkävijä.

Kansallinen standardointiryhmä perustetaan biomimetiikan alueelle, mikäli riittävää kiinnostusta työlle teollisuudesta löytyy.

Fotokatalyysi

Fotokatalyysin standardoinnista vastaa tekninen komitea CEN/TC 386, jonka työtä toistaiseksi seuraa Kemesta ry:n toimisto.

Työn merkittävyys ja tavoitteet
Fotokatalyysi on menetelmä, jota käytetään usealla toiminta-alueella kuten ilman ja veden puhdistuksessa, erilaisissa itse puhdistuvissa pinnoissa sekä lääketieteellisissä sovelluksissa. On odotettavissa, että fotokatalyysin merkitys lisääntyy tulevaisuudessa materiaaleja säästävänä menetelmänä useissa eri käyttökohteissa. Tavoitteena on kehittää mittaus- ja määritysmenetelmiä ja valonlähteitä sekä standardoida alalla käytettävää terminologiaa.

Vaikuttavuus ja merkitys kilpailukyvylle
Fotokatalyysi edustaa uutta teknologiaa, jonka käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti tulevaisuudessa. Suomalaisen teollisuuden ja tutkimuksen tulee pysyä ajan tasalla menetelmän suhteen ja siten parantaa kilpailukykyään ja olla edelläkävijän asemassa.

Kansallinen standardointiryhmä perustetaan fotokatalyysin alueelle, mikäli riittävää kiinnostusta työlle teollisuudesta löytyy.

Kemikaalit

Kemikaalien standardoinnista vastaa ISO/TC 47, jonka työtä toistaiseksi seuraa Kemesta ry:n toimisto. ISO/TC 47 on perustettu jo vuonna 1947 ja sitä vetää Japani. Tekninen komitea on laatinut yli 100 peruskemikaaleihin liittyvää ISO-standardia 1970- ja 1980-luvulla. Komitealla ei ole ollut aktiivista standardointitoimintaa useaan vuoteen.

Työn merkittävyys ja tavoitteet
ISO/TC 47:n työn tavoitteena on laatia standardeja yleisesti koko kemianteollisuudelle, erityisesti peruskemiallisille tuotteille, joita käytetään laajasti eri toimialueilla ja joita mitkään muut ISO:n tekniset komiteat eivät laadi.

Vaikuttavuus ja merkitys kilpailukyvylle
Koska kemikaalien riskinhallinta ympäristö-, terveys- ja turvallisuus-asioissa (EHS) on maailmanlaajuinen kysymys, pyrkii ISO/TC 47 kehittämään testimenetelmiä vaarallisten aineiden määrittämiseksi kemiallisista tuotteista. Vaarallisten aineiden käyttö on hyvin säädeltyä ja siten niiden määrittäminen standardien mukaan edistää kemiallisten riskien vähenemistä sekä helpottaa maailmanlaajuisesti kaupan tuotteiden liikkumista.

Kansallinen standardointiryhmä perustetaan kemikaalien alueelle, mikäli riittävää kiinnostusta työlle teollisuudesta löytyy.

Kosmetiikka

Kosmetiikan standardoinnista vastaa CEN/TC 392 Cosmetics sekä ISO/TC 217 Cosmetics, joiden työtä Kemesta toistaiseksi seuraa. Suomi toimii tarkkailijajäsenenä (Observer) komiteassa ISO/TC 217.

Kosmetiikan standardoinnissa käsitellään mm. pakkauksia, merkintöjä, mikrobiologisia ja kemiallisia analyysejä sekä GMP:tä (Good Manufacturing Practice). EU:ssa työ perustuu kolmeen mandaattiin. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman laajalti käyttökelpoiset standardit kansainvälisten ja kansainvälistyvien yritysten käyttöön. Myös turvallisuusasiat ovat tärkeitä ihokosketuksessa oleville tuotteille.

Kosmetiikkaa käyttävät kaikki, joten sillä, kuinka hyvin tuotteiden toimivuus ja turvallisuus on testattu ja varmistettu, on suuri merkitys. Myös suomalaiset kosmetiikan valmistajat myyvät tuotteitaan maailmanlaajuisesti, joten kansainvälisten standardien sisältöön vaikuttaminen on tärkeää niiden kilpailukyvylle. Kosmetiikka on yksi niitä alueita, joissa pohjoisen sääolosuhteiden ottamisesta huomioon tulee huolehtia.

Kansallinen standardointiryhmä perustetaan kosmetiikan alueelle, mikäli riittävää kiinnostusta työlle teollisuudesta löytyy.

Pinta-aktiiviset aineet

Pinta-aktiivisten aineiden standardoinnista vastaa CEN/TC 276 sekä ISO/TC 91. Eurooppalainen standardointityö kattaa myös uudet biopinta-aktiiviset aineet, joita kansallinen standardointiryhmä Kemesta 10 – Biopohjaiset tuotteet – seuraa. Kansainvälistä standardointityötä seuraa Kemesta ry:n toimisto. Suomi toimii tarkkailijajäsenenä (Observer) ISO/TC 91:ssä.

Työn merkittävyys ja tavoitteet
Alueen standardointi sisältää pinta-aktiivisten aineiden ja niiden seosten luokitusta, terminologiaa, näytteenottoa, fysikaalisia, kemiallisia ja muita testimenetelmiä sekä tuotteiden laatuluokitusta, teknisiä tietoja jne. Standardien tuloksia käytetään hyväksi myytävien tuotteiden tuoteselosteissa.

Vaikuttavuus ja merkitys kilpailukyvylle
Nykyään useimmilta kaupattavilta tuotteilta vaaditaan tuoteselosteet, joissa osoitetaan tuotteen täyttävän tekniset ja turvallisuusmääräykset ennen niiden pääsyä markkinoille. Luotettavien testitulosten osoittaminen standardien avulla on erittäin tärkeää ostopäätöksissä ja tuotteen käyttöä koskevissa valinnoissa. Tulossa olevat biopohjaiset pinta-aktiiviset aineet tulevat korvaamaan fossiilisia aineita tuotteissa, jotka säästävät sekä ympäristöä että vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.

CEN/TC 276:n standardoinnin kansallinen vastuutaho:

• Kemesta 10 – Biopohjaiset tuotteet

Säännellyt kemikaalit tuotteissa

Tekninen komitea CEN/TC 462 perustettiin vuonna 2019 käsittelemään EU:n REACHin alaisia kemikaaleja erityisesti muovi- ja kumituotteissa. Komitean työtä seuraa toistaiseksi Kemesta ry:n toimisto.

Työn merkittävyys ja tavoitteet
Komitea perustettiin EU-komission standardointipyynnön M/556 pohjalta: Standardointipyyntö liittyy REACHissä oleviin polysyklisiin aromaattisiin hiilivety-yhdisteisiin (PAH-yhdisteet), joita on kumi- ja muovituotteissa. Tähän perustuen komitean ensimmäinen tavoite on luoda horisontaaliset analyysimenetelmät. Työssä keskitytään erityisesti näytteenottoon ja -valmisteluun sekä säänneltyjen aineiden kvantitatiiviseen määrittämiseen.

Vaikuttavuus ja merkitys kilpailukyvylle
CEN/TC 462:n standardien valmisteluun vaikuttaa kemikaalilainsäädäntö. Standardointi auttaa alan suomalaisia yrityksiä todentamaan tuotteiden turvallisuus ja lainmukaisuus EU-alueella ja pysymään tietoisina alan uusimmista ja tulevista vaatimuksista, vaikuttamaan niihin ja samalla huolehtimaan niiden kilpailukyvystä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Kansallinen standardointiryhmä perustetaan kuvatulle standardointialueelle, mikäli riittävää kiinnostusta työlle teollisuudesta löytyy.