Kemesta ry:n kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

1 Kansallinen standardisointikomitea


Kansallisen standardisointikomitean tehtävänä on vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin, kuitenkin painottaen asioita, jotka ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Kansallinen standardisointikomitea on Suomen ylin päättävä elin toimialueensa standardisoinnissa. Sen kokoonpanoa tarkastellaan tarvittaessa. Tavoitteena on, että siinä ovat edustettuina kaikki olennaiset sidosryhmät. Kokouksiin voidaan tarvittaessa pyytää kuultavaksi erityisasiantuntijoita.

Kemesta ry hoitaa toimialueensa standardisointia Suomen Standardisoimisliitto SFS:n ja Kemesta ry:n väliseen toimialayhteisösopimukseen perustuen. Kemesta ry saa toimialayhteisösopimuksen nojalla toimialayhteisöavustusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä SFS:n kautta.

Kemesta ry voi harkittavissa tapauksissa sitoutua hoitamaan tiettyjen eurooppalaisten ja kansainvälisten komiteoiden ja työryhmien sihteeristöjen ja projektijohtajien tehtäviä.

2 Kansallisen standardisointikomitean tehtävät


Kemesta ry:n kansalliset standardisointikomiteat toimivat SFS-oppaiden 4 ja 5 mukaisesti.

Kansallisen standardisointikomitean tehtävät ovat seuraavat:
  • standardisoinnin seuranta ja siihen liittyvä edunvalvonta
  • kannanotot standardiehdotuksiin ja kokouksissa päätettäviin asioihin
  • Suomen kokousedustajien nimeäminen
  • ISO-standardien arviointi sovellettavaksi kansallisina standardeina
  • standardien käännöstarpeen arviointi ja tarvittaessa käännösten kommentointi
  • verkostoituminen kotimaisten asiantuntijoiden kanssa
  • standardeista tiedottaminen ja niiden käytön edistäminen
  • tarvittaessa kansallisten standardien laadinta ja kumoaminen
  • standardikäsikirjojen ja muiden julkaisujen tarpeen selvittäminen sekä niiden kokoaminen ja laadinta
  • asiantuntijoiden nimeäminen CEN:n ja ISO:n komiteoihin ja työryhmiin (ks. kohta 7)


3 Kansallisen standardisointikomitean jäsenyys


Kansallisen standardisointikomitean jäsenyys on avoin kaikille kansallisten sidosryhmien edustajille. Jäseneksi liittyvä täyttää sitoutumislomakkeen ja maksaa Kemesta ry:n hallituksen vuosittain määrittämän ns. portaalimaksun. Sitoutumislomake on ladattavissa Kemesta ry:n nettisivuilta.

Komiteajäsenyys jatkuu vuoden kerrallaan automaattisesti, ellei jäsen ilmoita sen päättymisestä erikseen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Muiden maiden standardisointijärjestöillä on oikeus nimetä tarkkailijoita Kemesta ry:n kansallisiin standardisointikomiteoihin.

Kemesta ry ylläpitää rekisteriä kansallisten standardisointikomiteoiden jäsenistöstä.

4 Kansallisen standardisointikomitean organisointi


4.1 Puheenjohtaja

Kansallinen standardisointikomitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtajuus kestää kolme vuotta ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa kolmen vuoden jaksoissa eteenpäin. Tarvittaessa kansallinen standardisointikomitea valitsee keskuudestaan myös varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajuus vahvistetaan vuosittain.

Puheenjohtaja johtaa kokousta. Hän on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Puheenjohtaja valmistelee tarvittaessa kokousten asialistan yhdessä sihteerin kanssa.

4.2 Sihteeri

Kansallisen standardisointikomitean sihteerinä toimii Kemesta ry:n asiantuntija. Sihteeri koordinoi kansallisen standardisointikomitean työtä ja hallinnoi kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten standardiehdotusten valmistelua SFS-oppaiden 4 ja 5 mukaisesti.

Sihteeri toimittaa tarvittaessa tietoa eri sidosryhmille teknisten komiteoiden työohjelmista.

Sihteeri on puolueeton ja tasapuolinen.

5 Standardisointiaineiston jakelu


5.1 Kemesta-komiteaportaali

Jokaisella kansallisella standardisointikomitealla on oma komiteaportaali, josta on luettavissa sen toimialueeseen liittyvä standardisointiaineisto, mm.
  • kansallisen standardisointikomitean kokousten esityslistat ja pöytäkirjat
  • eurooppalainen ja kansainvälinen standardisointiaineisto (ml. N-dokumentit)
  • standardiehdotukset ja matkakertomukset


Komiteaportaalissa oleva eurooppalainen ja kansainvälinen standardisointiaineisto on tekijänoikeuslain (404/1961) suojaamaa, eikä sitä saa jakaa edelleen kansallisen standardisointikomitean ulkopuolelle. Komiteaportaaliin on pääsy vain kansallisen standardisointikomitean jäsenillä.

Kansallisen standardisointikomitean kansallinen aineisto arkistoidaan vähintään viisi vuotta. Eurooppalaisen ja kansainvälisen aineiston arkistointiaika perustuu CEN:n ja ISO:n järjestelmiin.

6 Kokoukset ja päätöksenteko


6.1 Kokoukset

Kansallinen standardisointikomitea päättää itse, kuinka usein se kokoontuu ja mitä muita standardisointiin liittyviä asioita se haluaa käsitellä SFS-, CEN- ja ISO-standardisoinnin lisäksi.

Sihteeri pitää kansallisen standardisointikomitean kokouksesta pöytäkirjaa, johon kirjataan kokouksen ajankohta, läsnäolijat, käsitellyt asiat sekä tehdyt päätökset. Jos jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, hän voi poissaolosta ilmoittaessaan samalla ilmoittaa kirjallisesti kantansa etukäteen kysyttyihin asioihin. Jäsen voi myös etukäteen kirjallisesti nimeämällä valtuuttaa toisen jäsenen käyttämään äänivaltaansa.

Päätöksissä ja kannanotoissa pyritään konsensukseen. Mikäli konsensukseen ei päästä, tehdään päätökset enemmistöpäätöksinä, jolloin kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kokouksissa lasketaan läsnä olevien äänet sekä poissa olevien jäsenten etukäteen kysyttyihin asioihin kirjallisesti antamat äänet.

6.2 Lausuntopyyntöjen käsittely

Kannanotot standardiehdotuksiin annetaan SFS:n Lausuntopyyntöpalvelun kautta. On mahdollista käyttää myös Kemesta ry:n nettisivuilla tai kansallisen standardisointikomitean komiteaportaalissa olevaa kommentointilomaketta. Tällöin vastaukset lausuntopyyntöihin on lähetettävä sähköpostitse lausuntopyynnössä annettuun osoitteeseen, ja niiden on oltava perillä Kemesta ry:ssä lausuntopyynnössä mainittuun päivämäärään mennessä.

Kansallisen standardisointikomitean sihteeri laatii Suomen kannanotot saatujen lausuntojen perusteella. Tarvittaessa kannanotot vahvistaa kansallinen standardisointikomitea. Niihin standardiehdotuksiin ja kyselyihin, joiden määräpäivä on ennen seuraavaa sovittua kansallisen standardisointikomitean kokousta, muodostetaan kannanotot sähköpostitse. Ristiriitatilanteet ratkaistaan sähköpostitse tai kutsumalla kansallinen standardisointikomitea koolle.

6.3 Kannan muodostaminen tapauksissa, joissa ei ole kansallista standardisointikomiteaa

Jos kansallista standardisointikomiteaa ei ole, mutta kyseiselle aihealueelle on laadittu lausuntopyyntöjen jakelulista, kannanotot muodostetaan SFS:n Lausuntopyyntöpalvelusta saatujen lausuntojen perusteella. Jos lausuntoja ei saada, ei kyselyihin vastattaessa yleensä oteta kantaa, vaan äänestetään 'abstain'. Jos perusteluja vaaditaan, käytetään esim. termejä 'No national interest' tai 'No expertise available'.

7 Osallistuminen eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardisointikokouksiin


Kansallinen standardisointikomitea päättää eurooppalaisten ja kansainvälisten teknisten komiteoiden ja niiden alaryhmien kokouksiin osallistuvista Suomen edustajista. Pääsääntöisesti kokouksiin osallistujat ovat kansallisten standardisointikomiteoiden jäseniä, mutta hallinnollisten teknisten komiteoiden ja niiden alakomiteoiden kokouksiin voi osallistua myös kansallisen standardisointikomitean sihteeri. Osallistumistarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kokouksiin osallistuvien on oltava kansallisen standardisointikomitean jäseniä. Työryhmien (WG) kokouksiin voivat osallistua vain nimetyt asiantuntijat.

Kemesta ry hakee vuosittain SFS:ltä TEM:n myöntämää toimialayhteisöavustusta, jolla korvataan mm. kansallisten standardisointikomiteoiden jäsenten kustannuksia osallistumisesta kokouksiin ulkomailla. Matkakorvausten tarkoituksena on tukea standardisointiin osallistuvien mahdollisuutta vaikuttaa standardien kehittämiseen. Matkakorvausten kohdentamisessa on myös tavoitteena edistää mahdollisimman laajaa suomalaista vaikuttamista eri standardisointialueisiin. Matkakorvausta saaneen on laadittava standardisointikokouksesta kirjallinen matkaraportti, joka toimitetaan kansallisen standardisointikomitean sihteerille vietäväksi komiteaportaaliin ja toimitettavaksi SFS:lle.

8 Toiminnan suunnittelu ja arviointi


Kemesta ry:n asiantuntija laatii vuosittain SFS:lle hakemuksen Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämälle toimialayhteisöavustukselle seuraavaa kalenterivuotta varten. Anomuksessa esitetään suunnitelma seuraavan vuoden toiminnasta, mukaan lukien kokousmatkat, Suomessa järjestettävät kansainväliset standardisointikokoukset sekä suunnitellut standardikäännökset suomen kielelle. Seuraavan vuoden toimintaa suunnitellaan kansallisten standardisointikomiteoiden kanssa. Hakemukseen liitetään myös raportti kuluneen vuoden toiminnasta ja toimialayhteisöavustuksen käytöstä.

Toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa noudatetaan SFS:ltä saatuja Työ- ja elinkeinoministeriön antamia ohjeita.

Valitusten käsittelyssä noudatetaan SFS:n voimassa olevia ohjeita.

26.8.2020